Pääsiäisen aikaa

arki10

Mitäpä meidän arkeen kuuluukaan? Töitä, lenkkejä, paljon treenilöitä… Koiraharrastus on siitä (-kin) syystä varsin mukavaa, että kaveripiiri on laajentunut viime vuosien varrella melkoisesti. Harrastuspiireissä ei onneksi törmää juurikaan ikäviin ihmisiin. Kaikilla on rotuun katsomatta omat tavoitteensa, joita kohti yhdessä ponnistella toinen toistamme tukien. Ihan tosi, tosi kivoja tyyppejä on tullut tavattua koiraharrastusten myötä ja olen heistä kyllä kiitollinen. 🙂

Myy on jo iso tyttö. Aikuisluonteeltaan se on yhä äärimmäisen kiihkeä, vilkas, ottaa treenaamisen aina hyvin tosissaan ja on tietty hyvin reipas. Edelleen se on hyvin avoin ja sosiaalinen kaikkia/kaikkea kohtaan. Mörköjä sen elämässä ei vielä ole ollut. Myystä ei voi olla pitämättä, vaikka hyvin rasittavakin se on vilkkautensa ja kiihkeytensä vuoksi. Mitään tuhoja se ei ole vielä kodin irtaimiston suhteen toistaiseksi tehnyt, joten samaa mukavaa ”linjaa” mennään tässä asiassa perheen muidenkin koirien kanssa. Paino alkaa olla jo lähes sama mitä Romeolla (noh, viisi kiloa sinne tänne…), joka on hoikassa kunnossa… Voi olla näyttelytulos joskus tiukassa tuolla ulkomuodolla. Josko löytyisi jostain sokeahko tuomari .. Alla muutama tuore kuva mun ”kaunottaresta”. 🙂

arki14 arki3 arki2

Päivittäin on liikuttu paljon luonnossa. Varhaiset aamut ovat tähän aikaan vuodesta ihan parasta. Linnut laulavat ja metsässä on valoisaa. Monesti lähdetäänkin lenkille jo kuuden jälkeen aamusta – oli sitten pyhä tai arki.

Muutama kuva lenkkipolun varrelta.

arki15 arki5

Myyn hihnassa vetämisongelmaan löytyi lopulta ratkaisu – kuonopanta. Koulutus ei ole tuottanut toivottavaa tulosta, vaikka kovasti sen eteen on töitä tehtykin. Romeon kanssa hihnassa vetäminen on ollut helppo kouluttaa pois, mutta sama ei onnistunut Myyn kanssa…. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Siinä vaiheessa kun omat kädet (ranteet), hartiat, niska huusivat hoosiannaa, oli aika tehdä jotain, ennen kuin joku paikka hajoaa… Kuonpannalla vetämisongelma saatiin ainakin toistaiseksi hallintaan. Ei voi muuta kuin suositella pantaa, eikä Myy ole sitä kovin pahanakaan pitänyt. Nyt on pakko sanoa, että hihnalenkitkin ovat suuri nautinto ja Myyn hallitseminen helppoa!

kuonopanta

Pääsiäisenä käytiin mummolassa. Jakamattomasta huomiosta ja sisäkoiran tärkeästä roolista nautti tällöin Moore. Moore voi vallan mainiosti. On ollut teve, jaksava ja ennen kaikkea – hyvin leikkisä. 🙂

moore paasianen

Mukavaa kevättä kaikille!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s